.  Edellisestä kerrasta on pitkä aika. Oli heinäkuu,, kesä kauneimmillaan. Nyt on syksy. Paljon on tapahtunut tässä parin kuukauden aikana. Sairaus on edennyt. On tullut letkua ja pumppua, jotka ovat kiinni minussa. Positiivistäkin on tapahtunut. Olen hiljalleen pystynyt taas neulomaan. Tein muutaman siksakmyssyn ja nyt on tekeillä säärystimet tyttöselle.

Myssyt tein Lanettista 2,5mm puikoilla ja nuo säärystimet ovat tekeillä Tico ticosta 2,5mm puikoilla

 

 

Ystävät ovat muistaneet minua monin tavoin. Olen saanut mm ihanat säärystimet. Ystävä teki ne minulle kun kuuli, että polviani paleltaa. Enkeleitä olen myös saanut paljon ja kirjan, joka kertoo enkeleistä kauniilla tavalla.

Huomenna tapahtuu ratkaiseva muutos arjessa. Kipupumpusta huolimatta kipuja ei ole oikein saatu kuriin. Lisäksi yksinjääminen päiviksi ei ole enää turvallista. Näistä syistä siirryn arkipäiviksi saattohoitokotiin ja tulen viikonlopuksi kotiin. Elämä on välillä merkillistä. Elämäni kauhein tilanne tähän asti oli kun jouduin kertomaan pienelle tytölle tilanteesta. Tytön lohduton itku oli aivan järkyttävää.

Rakkaat blogiystävät ja muutkin ystävät, jotka täällä käytte kurkkimassa; muistakaa nauttia elämästä, jokainen päivä pitää elää täysillä, nauttien kakesta mitä päivä tuo tullessaan.