Vihdoin tuo tyttösen takki on valmis! Oli oikea tuskatyö, mutta onneksi nyt viimein tytön päällä. Tuskaa oli saada se otettua kasausta varten irti pingoituksesta,, miten se onkaan niin vaikeaa,,

Kun tyttönen näki kuvan,, hän kysyi järkyttyneenä " äiti,,, missä mun pää on,,,??" No, otettiin me "päällinenkin" kuva :)

Pienenä yksityiskohtana esittelen vielä tämän:

Eli takissa on pieni suojelusenkeli,, aina tytön mukana.

Taannoisen aarteenetsintäretken satoa olen myös ehtinyt käydä läpi,, lankalaatikoista löytyi näin paljon pellavaa,, ja pellavan väristä villalankaa sekä luonnonvalkoista puuvillalankaa:

Onneksi on taukoviikko alkanut,, viimeiset tabletit otin keskiviikkona. Toistaiseksi vielä väsytys on kovaa,, samoin käsien ja jalkojen kihelmöinti, joka on tämän sytostaatin erityisoire. Seuraava kuuri alkaa taas torstaina, joten toivottavasti oireet ehtii hiukan hellittää siiheksi,, kunnes taas alkavat uudelleen. Yllättävän rajuina nämä oireet heti alkoivat,, onhan tämä vasta toinen sykli tätä sytostaattia nyt tällä erää. Täytyy olla niin, että sitä oli vielä edellisen, helmikuussa loppuneen, hoidon jäljiltä runsaasti elimistössä. Eihän tosiaan kynnetkään ehtineet vielä kasvaa takaisin varpaisiin.

Nyt riittää ruikutus,, Oikein mukavaa lauantai-iltaa teille kaikille,,, minä lähden saunaan!