Jonkinlainen alakulo on vallannut minut,, Sitä on jatkunut jo muutamia päiviä,, Eilen mietin tarkkaan, että lähdenkö ollenkaan neuletapaamiseen,, onneksi lähdin,, Siellä oli taas ihanaa,, niinkuin aina!
Alakulo palasi aamulla kun uutisista kuulin ,että Pavarotti on kuollut tänään aamulla.. Pavarotti sairasti tismalleen samaa tautia kuin minä,, Toki hän oli 30 vuotta minua vanhempi, mutta sama tauti meitä yhdisti. Tauti taltutti hänet varsin nopeasti, noin vuodessa. Ymmärrän taas olevani todella onnekas, kun täällä vieläkin keikun!
Maanantainen lääkärissä käynti sujui ihan mallikkaasti,, tt-kuvaus ei tuonut mitään uutta, onneksi,, mutta syöpäarvo oli noussut puolella kesän arvosta,, jotain siis on meneillään, se on varma. Nyt vain odotellaan, mitä tuleman pitää.
Huomenna pitäisi lähteä työmaalle tyhjentämään työpöytä. Henkisesti varsin rankka homma, ja jotenkin niin lopullinen,, työelämä on totaalisesti takana.
Mutta tämän kaiken keskellä, juuri äskettäin, postipoika soitti ovikelloa,, oli kuulemma iso paketti. joka ei mahtunut laatikkoon:
Voi SNY minkä teit!! Pelastit päiväni!
Ihan välittömästi avasin paketin, ja voi hurja, olen ihan myyty. Katsokaa ja ihailkaa:
Snyyn sanoja lainatakseni "talven pakkasiin sukka-ainesta". siis kolme ihanaa vyyhtiä Vuorelman Vetoa, sormeen laitettava langanohjain, kaunis kortti ja vielä suu makeaksi Fami-patukalla.. Niin ja olihan siellä vielä se huiviapulanka, Butterfly. SNY! Olet ihana ja pelastit päiväni! Kiitos ihan hurjasti! Paketin päällä oli muuten ihania postimerkkejä, ne laitan myös visusti talteen!
Mukava torstaita teille kaikille, jotka täällä poikkeatte!
